SIVUSTON TARJOAA
Nivelrikkoa hoidetaan alkuvaiheessa kuntoutuksella ja tarvittaessa lääkityksellä, ja vasta vaikeissa tapauksissa leikkaushoidolla. Ennen leikkaushoidon tarvetta on nykyisin tarjolla runsaasti erilaisia hoitovaihtoehtoja, joista lääkäri etsii potilaan yksilölliseen tarpeeseen sopivimmat. Myös elämäntapavalinnoilla on valtavan suuri merkitys.
Nivelrikkopotilaan hoidon perustana ovat aina lääkkeettömät hoitokeinot, jolloin oma aktiivisuus ja liikunnan merkitys korostuu. Alaraajan nivelrikosta kärsivä hyötyy erityisesti reisilihasten hyvästä kunnosta.
Nivelrikon hoidossa tavoitteena on ensisijaisesti toimintakyvyn ylläpito ja kivun hallinta, johon voidaan vaikuttaa myös asiantuntijan ravitsemusneuvonnalla ja painonhallinnalla. Jo pienikin ylipainon vähentäminen helpottaa kipuoireita merkittävästi – tunnetusti tähän parhaita keinoja ovat terveellinen ravinto ja tavoitteita tukeva liikunta.
Reisilihasten vahvistaminen ja potilaalle sopiva aerobinen liikunta, kuten kävely, uinti, hiihto tai pyöräily, ovat tutkitusti tehokkaita nivelrikon hoitomenetelmiä. Painokevennetty harjoittelu, joko allasterapia tai painokevennys laitteella suoritettuna, on tutkitusti hyödyllistä rustojen terveydelle ja toipumiselle. Näin voidaan ylläpitää ja parantaa lihasvoimaa sekä kestävyyskuntoa. Raajojen lihakset tarvitsevat voimaa kehittävää harjoitusta, jota voidaan tehdä esimerkiksi kuntosalilla vastuspainoilla. Lihaskuntoharjoittelua riittää yhteensä ½-1 tunti viikossa 2-3 harjoituskertaan jaettuna.
Jos olet liikkunut aktiivisesti jo ennen nivelrikkoa, ei saamasi diagnoosi missään tapauksesta tarkoita omista suosikkiliikuntalajeista luopumista tai liikunnan rajoittamista. Oikeastaan juuri päinvastoin! Nivelrikossakin liike on lääke, jota kannattaa alkuun nauttia fysioterapeutin ohjauksessa. Kipu ei ole harjoittelun este, vaan harjoittelun peruste. Jos iskuttava liikunta voimistaa oireita, painokevennetty harjoittelu ja oireettoman raajan ovat järkeviä vaihtoehtoja.
Myös lääkehoidon rinnalla tulisi välittömästi aloittaa kuntoutus. Lääkitys ei siis ole vaihtoehto liikunnalle, vaan molempia tarvitaan. Nykyaikaisilla kuntosaleilla työskentelee usein personal trainereiden lisäksi koulutettuja fysioterapeutteja, joille voi saada lähetteen lääkäriltä. Näin liikut varmasti aina oikein nivelrikkosi ehdoilla.
Fysioterapeutin tuella ja avulla on turvallista kokeilla myös itselle uusia liikuntalajeja. Sopivimmat lajivalinnat ovat lopulta aina yksilöllisiä – yllättävää kyllä, esimerkiksi juoksu voi olla jollekin kävelyä parempi vaihtoehto. Jos jokin tietty liike tekee kipeää, osaa fysioterapeutti antaa vinkkejä saman tai vastaavan liikkeen tekemiseen eri tekniikalla kivuttomasti.
Kylmä- ja lämpöhoidot ovat oikein käytettynä turvallisia käyttää. Niiden tehosta on paljon tutkimusnäyttöä, ja siksi ne soveltuvat myös hyvin nivelrikkokipujen ja nivelrikon aiheuttamien oireiden lievittämiseen.
Kylmä- ja lämpöhoidot vaikuttavat sekä kipuun että toimintakykyyn. Näistä hoidoista saatava teho on hyvin yksilöllinen, joten itselle parhaan hoitomuodon löytää yleensä parhaiten kokeilemalla. Kylmä sopii paremmin akuutteihin ja tulehduksellisiin kipuihin, lämpöä voi kokeilla pitkäkestoisempiin lihaskireyksiin – silloinkin osa kokee parhaan hyödyn vuorottelemalla kylmää ja lämpöä.
Kylmähoitoon löytyy erilaisia vaihtoehtoja, jotka eroavat toisistaan sekä vaikutukseltaan että toimintamuodoltaan ja turvallisuudeltaan. Perinteisissä kylmähoitomuodoissa käytetään usein fyysistä kylmää tai jopa jäätä. Mentolipohjaiset geelit ja voiteet ovat vaihtoehtoinen hoitomuoto.
Kotihoitoon on saatavilla erilaisia kylmäpakkauksia ja jääpusseja, mutta hoitoa on tarjolla myös palveluina. Kuntosalien, uimahallien ja kylpylöiden kylmävesialtaat ja hieman harvinaisemmat kylmähuoneet ja -laitteet edustavat näitä kylmähoidon muotoja.
Kylmähoidossa tulee olla tarkkana, ettei iholle synny paleltumaa, sillä hoito on nimensä mukaisesti hyvin kylmää. Kylmähoidot hidastavat aineenvaihduntaa, verenkiertoa ja lievittävät hetkellisesti kipua, ja siksi ne sopivat parhaiten nivelrikon tulehdusvaiheen kipuun. Tulehduskipuun liittyy usein paikallista kosketusarkuutta ja kuumotusta. Kylmähoitoja suositellaan käytettäväksi maksimissaan 20 minuuttia kerralla ja hoitoa voi toistaa tarpeen mukaan 2–4 kertaa päivässä.
Helppoa ja tehokasta kylmähoitoa tarjoavat myös kylmägeelit ja -voiteet, joissa vaikuttavana aineena on mentoli. Mentoli laskee ihon lämpötilaa, vähentää kivun tuntemusta ja se lisää myös pintaverenkiertoa. Mentolivoiteet ja -geelit vähentävät tutkitusti nivelrikkokipua sekä parantavat nivelen toimintakykyä.
Kylmägeelien käyttöön ei liity merkittäviä riskejä tai haittavaikutuksia – limakalvoaltistusta pitää välttää, eikä mentolia pidä käyttää mentoli- tai eukalyptusallergisilla. Kylmägeelejä voi käyttää 3–6 tunnin välein ja hoitoa voi jatkaa pitkäkestoisestikin.
Lämpöhoidot lisäävät verenkiertoa, jolloin lihakset rentoutuvat minkä johdosta kipu lievittyy. Lämpöhoidot sopivat hyvin pitkäkestoisen tulehduksettoman kivun hoitoon. Lämpöhoitomuotoja ovat muun muassa lämpöpakkaukset, jyvätyynyt, lämminvesipullot ja parafiinihoidot.
Parafiinihoidot näyttävät lievittävän kipua ja arkuutta erityisesti käden ja selkärangan alueen nivelrikossa.
Tieteellisiä kirjallisuusviitteitä, joita on käytetty lähteinä:
Weng Q, Goh SL, Wu J, Persson MSM, Wei J, Sarmanova A, Li X, Hall M, Doherty M, Jiang T, Zeng C, Lei G, Zhang W. Comparative efficacy of exercise therapy and oral non-steroidal anti-inflammatory drugs and paracetamol for knee or hip osteoarthritis: a network meta-analysis of randomised controlled trials. Br J Sports Med. 2023 Jan 2:bjsports-2022-105898.
Topp R, Brosky J A Jr., Pieschel D, The Effect of Either Topical Menthol or a Placebo on Functioning and Knee Pain Among Patients With Knee OA, Research Report, The Section on Geriatrics of the American Physical Therapy Association 2013
Kumppanina Nivelrikko -opas, Suomen Nivelyhdistys ry 2018 (viitattu 30.5.2023). Saatavilla internetissä www.nivelopas.fi
Thad E. Wilson et al., Skin-surface cooling elicits peripheral and visceral vasoconstriction in humans, J Appl Physiol 103: 1257–1262, 2007
Marja Mikkelsson ja Juhani Leppäluoto. Tekeekö kylmä hyvää? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2005;121(4):462-4
Topp R, Ledford ER, Jacks DE. Topical menthol, ice, peripheral blood flow, and perceived discomfort. J Athl Train. 2013 Mar-Apr;48(2):220-5.
Olavi Airaksinen, Nils Kyrklund, Kyösti Latvala, Jukka Pekka Kouri, Mats Grönblad ja Pertti Kolari. Kylmägeelin edullinen vaikutus kipuun ja toimintakykyyn pehmytkudosvammoissa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2003;119(11):1032-1036
Dilek B, Gözüm M, Şahin E, Efficacy of paraffin bath therapy in hand osteoarthritis: a single-blinded randomized controlled trial, Arch Phys Med Rehabil. 2013 Apr;94(4):642-9. doi:10.1016/j.apmr.2012.11.024. Epub 2012 Nov 24. PMID: 23187044.
Debecker N, Luyten M, Vandenabeele F, Bellemans J. The effect of anti-gravity training after meniscal or chondral injury in the knee. A systematic review. Acta Orthop Belg. 2020 Sep;86(3):422-433.
Nivelrikkoisen elämää voivat helpottaa erilaiset apuvälineet, joilla nivelten oireilu vähenee. Apuvälineillä jokapäiväiset askareet ovat vaivattomampia, kun niveleen kohdistuva kuormitus vähenee.
Markkinoilta löytyy erilaisia niveltukia, joiden tarkoitus on vähentää kipua nivelissä, tukea niveltä sekä parantaa toimintakykyä. Apuvälineiden hankinnassa ja käytössä kannattaa pyytää apua toimintaterapeutilta tai fysioterapeutilta.
Apuvälineitä voi lainata oman kotikunnan apuvälinelainaamosta, mutta niitä voi hankkia myös omaksi apuvälineliikkeistä ja apteekeista.
Niveltukia on tarjolla paljon erilaisia. Jo pelkästään kevyestä elastisesta tuesta voi olla apua nivelrikkokivun lievittämisessä.
Jäykemmällä tuella voidaan yrittää korjata nivelen virheasentoa. Tuen käyttö saattaa mahdollistaa nivelen kivuttoman kuormituksen sekä vähentää rasituskipua ja rasituksen jälkeistä särkyä.
Myös kengissä käytettävistä erilaisista pehmusteista ja pohjallisista saattaa olla hyötyä liikkumisessa.
Erilaiset apuvälineet helpottavat arkea, kun nivelet vaivaavat. Apuvälineitä on suunniteltu muun muassa liikkumisen, pukeutumisen, kotitöiden ja jopa WC:ssä käymisen tueksi.
Pukeutumisessa auttavat erilaiset tarttumapihdit, sukanvetolaitteet sekä aivan tavallinen pitkävartinen kenkälusikka.
Jos nivelrikko rajoittaa käsien käyttöä, on tölkkien ja purkkien avaamiseen tarjolla erilaisia voimankäytön tarvetta vähentäviä avaajia.
Liikkumista helpottavat niveltukien lisäksi esimerkiksi kävelykeppi, kyynärsauvat tai rollaattori, jos kävely on kivun vuoksi vaikeutunut.
Kävelykeppiä käytetään käveltäessä kipeän nivelen vastakkaisella puolella ja kävelysauvat antavat varmuutta liikkumiseen.
Niveliin kohdistuvan paineen vähentämisessä on myös oikealla työergonomialla iso merkitys.
Hanna-Stiina Taskinen ja Mikhail Saltychev, Käden nivelrikon hoito alkaa perusterveydenhuollossa, Duodecim 2020;136(13):1541-6
Terveyskyla.fi, Niveltalo, Suomen yliopistosairaaloiden kehittämä julkinen verkkopalvelu (viitattu 30.5.2023). Saatavilla internetissä: www.terveyskyla.fi/niveltalo/nivelvaivat/nivelrikko/
Normaalipaino antaa hyvän ennusteen nivelrikkokipujen hallinnalle. Ylipainoiselle nivelrikkopotilaalle jo viiden prosentin painonpudotus tuo suuria terveyshyötyjä. Satakiloisella tämä saavutettu terveyshyöty tarkoittaa käytännössä viiden kilon pysyvää painonpudotusta. Kymmenen prosentin kevennys vähentää selvästi kipua ja tekee samalla liikunnasta miellyttävämpää ja helpompaa.
Painonhallintaan pitää aina liittää mukaan lihasvoimaa vahvistavaa harjoittelua ½-1 tunti viikossa. Tutkitusti parhaan terveyshyödyn saa korjaamalla virheellisiä ravitsemustottumuksia ja harrastamalla säännöllisesti lihasvoimaa ja sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa vahvistavaa liikuntaa, lihas on aineenvaihdunnallisesti aktiivista kudosta.
Hetkelliseksi jäävä painonpudotus ei riitä, vaan ratkaisevan tärkeää on painonhallinta onnistuneilla elämäntapamuutoksilla. Jojo-laihdutus ei edistä terveyttä. Nopeassa laihtumisessa paino lähtee lihaksista, joten painonhallintaan pitää aina liittää lihaskuntoharjoittelua. Kun ylimääräinen rasva vaihtuu lihakseksi, keho ja nivelet kiittävät. Kehon koostumuksen parantuessa oireet lievittyvät ja toimintakyky paranevat vaikka vaaka näyttäisi entisen kaltaisia lukemia.
Oikotietä tähän onneen ei ole vielä löydetty, vaan totuus on yksiselitteinen: paino putoaa, kun syö vähemmän kuin kuluttaa. Lautaselle päätyvissä valinnoissa ratkaisevat sekä laatu (energiasisältö ja ravitsemuksellinen täysipainoisuus) että määrä. Arkisissa ruokailutottumuksissa taas avainsanoja ovat kohtuus ja säännöllisyys.
Klassinen lautasmalli ja voimassa olevat ravitsemussuositukset antavat hyvät tulevaisuudennäkymät terveelliseen ja aiempaa kivuttomampaan nivelrikkopotilaan elämään.
Liikunta tukee loistavalla tavalla painonpudottajan ja -hallitsijan ruokavaliomuutosta. Kevyt ja satunnainen liikunta ei laihduta, mutta tukee kyllä painonhallintaa. Runsaat neljä tuntia kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa viikossa on monelle painonpudottajalle tarvittava fyysinen kuormitus, joka tukee terveyshyötyjä tuottavaa laihtumista. Monille ylipainoisille sopivia kestävyysliikuntalajeja ovat kävely, pyöräily, hiihto ja vesiliikunta eri muodoissaan.
Painonpudotuksen tueksi löytyy monenlaisia painonhallinta- ja vertaistukiryhmiä esimerkiksi terveys- ja liikuntakeskuksista. Erilaisten verkkovalmennusten ja laihdutussivustojen kirjo on nykyisin valtava.
Joukossa on paljon asiantuntemusta, mutta myös virallisista terveyssuosituksista poikkeavia koulukuntia, joten palveluntarjoajan taustoihin kannattaa tutustua huolella.
Hyötyliikunnan merkitystä energiankulutuksen lisääjänä ei kannata väheksyä, vaan kaikki mahdolliset arkiaskeleet kannattaa kerätä talteen oman terveyden hyväksi.
Kunnossa oleva ravitsemus tukee osaltaan nivelrikon hoitoa ja edistää terveyttä, joten myös ruokavalioon on syytä kiinnittää huomiota. Monipuolinen ruokavalio varmistaa tarvittavien ravintoaineiden saannin, joilla voidaan tukea nivelrikon hoitoa. Tulehduksesta johtuviin kipuihinkin voi saada apua oikeanlaisella ruokavaliolla.
Liian tiukkoihin ruokavalioihin ei kannata yrittää sitoutua, vaikka laihdutettavaa olisikin. Kun halutaan pudottaa painoa, on tärkeää syödä säännöllisesti, riittävästi ja monipuolisesti.
Jo näillä ohjeilla pääset pitkälle:
Opettele syömään kehon vaatimalla tavalla nälkää ja kylläisyyttä kuunnellen.
Muista, ettei syömisen tarvitse olla täydellistä. Jos 80 prosenttia on terveellistä ja ravitsevaa, voi 20 prosenttia olla ns. sattumaa, josta ei tarvitse huolestua.
Joustava suhtautuminen syömiseen palkitsee eikä kieltolistoista usein ole hyötyä. Keskity enemmän siihen mitä olisi hyvä syödä, että saat riittävästi ravintoaineita.
Jos mikään muu nivelrikon hoitokeino ei tuo helpotusta kipuihin tai potilaan toimintakyky on olennaisesti heikentynyt, saattaa lääkäri ehdottaa kirurgista hoitoa. Leikkauspäätös tehdään aina perusteellisen yksilöllisen tutkimuksen ja harkinnan jälkeen.
Leikkaushoitoon pitää aina valmistautua hyvin terveellisillä elintavoilla ja tehokkaalla lihaskunto ja hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa kohottavalla harjoittelulla. Odotusten pitää olla realistisia, joka viides potilas ei ole tyytyväinen leikkaustulokseen ja kaikkiin leikkauksiin liittyy haittavaikutusten, kuten tulehdusten ja verisuonitukosten riski.
Pelkästä polvinivelen tähystyksestä ja sen yhteydessä tehtävästä puhdistamisesta/huuhtelusta ei näyttäisi olevan apua kipuun eikä toimintakykyyn.
Tekonivelleikkaus vähentää kipua sekä parantaa potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua neljällä potilaalla viidestä. Niillä potilailla, jotka hyötyvät leikkauksesta, pitkäaikaistulokset ovat olleet hyviä vielä 10–15 vuotta leikkaukseen jälkeen.
Säännöllisellä fysioterapeutin ohjaamalla harjoittelulla voidaan jopa välttää tekonivelleikkaukseen joutuminen. Tutkitusti kolme harjoituskertaa viikossa sisältävällä kolmen kuukauden harjoittelujaksolla on saatu jo sellaisia tuloksia, ettei operatiivista hoitoa ole aina tarvittu. Ja jos leikkaushoitoa kuitenkin tarvitaan, edellytykset tavoiteltujen terveyshyötyjen saavuttamiseen ovat paremmat.
Jos leikkaushoitoon päädytään, ohjattu harjoittelu tulisi aloittaa heti kun leikkausta edes harkitaan sekä jatkaa välittömästi toimenpiteen jälkeen.
Leikkaushoito ei aina välttämättä vähennä oireita, eikä paranna toimintakykyä. Mitä parempi lihaskunto/toimintakyky potilaalla on, sen parempia tuloksia voidaan odottaa myös leikkauksesta.
X
Fysioline Oy on tamperelainen vuonna 1991 perustettu yksityisomisteinen hyvinvoinnin edelläkävijäyritys. Yritys on erikoistunut kuntosali- ja kuntoiluvälineiden, kuntoutusvälineiden ja -robotiikan sekä kylmähoitotuotteiden ja lääkkeiden maahantuontiin, vientiin, valmistukseen ja kauppaan sekä koulutukseen ja huoltoon.
Fysioline työllistää Suomessa noin 80 henkilöä. Yrityksen pääkonttori sekä tuotanto- ja varastotilat sijaitsevat Tampereen Lahdesjärvellä. Lue lisää: www.fysioline.fi
Fressi tarjoaa kokonaisvaltaista hyvinvointia laadukkaiden liikunta- ja terveyspalvelujen avulla.
Fressin tarina alkaa jo vuodesta 1979. Kuluneen reilun 40 vuoden aikana Fressi on laajentunut ketjuna nykyiseen mittaansa, yli 50 virkeään toimipisteeseen ympäri Suomen, joiden myötä se on nykyään alan suurin yksityisomisteinen, valtakunnallinen toimija. Fressi on perheyritys, ja osa tamperelaista Fysioline-yritysryhmää.
Fressi tarjoaa monipuoliset kuntosali- ja ryhmäliikuntapalvelut, sekä ammattimaiset terveys- ja hyvinvointipalvelut kaikille, kuntoon tai kokoon katsomatta!
